Mums mums mums...

Mitä kaikkee sitä jääkään aina tekemättä? Mutta mitä kaikkee tuleekaan tehtyä! Se on tän hetken fiilis - kenties. Sen helpottuneen tunteen jälkeen, kun on viimeinkin saanut viruksentorjuntaohjelman ladattua neljän tunnin sodan jälkeen. Aivan. Taisitte tajuta: neljä tuntia. Valehtelematta. Suorana. Todellisena. Eikä johdu siitä, ettenkö osais käyttää ohjelmia ja tietokonetta, koska oon kuitenkin sen verran koneella, että voisin väittää että hanskaan hommat ihan hyvin. Kuitenkin. Tää johtui varmaankin kyllä siitä, että en uskaltanu poistaa vanhaa torjuntaa uuden tieltä. Sitten kaahesti, kun tää kone sammutti ittensä ja alotti uudestaan latauksen, niin se pyyski sit poistamaan AVG:n. No, nyt verinen taisto on ohi ja perhe on jälleen yhdessä. Vanhemmat molemmat turvattuina ja onnellisia yhdessä.

Tästä perheestä voinkin sitten vaihtaa ajatukseen mainoksista, joissa oikeasti on "onnellisia perheitä". Ne on todella ärsyttäviä. Onnellinen vanhemmat ja kaksi lasta, tyttö sekä poika, jotka tulevat todella hyvin toimeen. Ihanaa! Eikö? Ei. Vihaan sitä. Ne mainokset ei oikein oo mun mieleen vaan.

Tos yks päivä tuli ihan kauhee fangirlattack, pitkästä aikaa sellanen kunnollinen. Mitäs kuvaa mahdoin ettiä, mutta... joka tapauksessa. Huomiseksi pitäs olla sit 50-60 sanan pituinen teksti ruotsin tunnil. Sanamäärä ei oo suuri eikä tunnu missään, mut oli sen nyt aikamoinen haaste saada sekin ruotsiks aikaan aiheella "Min sommar".