Sateinen päivä tänään. Enää ei sentään tule vettä taivaalta, kuten kaksi tuntia takaperin. Mutta synkkää on silti. En ole tehnyt _mitään_ tänään. Rajoittunutta elämää. Päätä särkee hivenen, ei mitään tuntuvaa, mutta sellane ihmeen kolotus sielläkin, kun ei oo ulkona käyny ollenkaan tänään. Hm.
Pitäisi läksyt tehdä vielä tän päivän aikana, mutta intoa ei ole yhtään. Ai, kello on jo viisi.
Pari päivää sitten otin yhteyttä kaveriin, jonka kanssa ei olla pariin vuoteen nähty. Ehkä kerran, mutta sekin jäi parin tunnin keskusteluun. Seuraavaksi lisäsin tän kaverin siskon, joka on myös kaverini, Facebookissa listoille. En meinannu tunnistaa koko ihmistä. Oikeestaan kaikki se mitä sen ulkonäössä viimeks oli, on kadonnu täysin. Se oli hämmentävää. Sitten taas itestä tuntuu ettei muutu koskaan mitenkään.
Viime yönä näin jotain outoa unta. Hyvä uni se oli, mutta kaiken pilasi se, kun enkunopettajan lärvi ilmesty sinne. Vihaan sitä haahkaa niin paljon. Yök. Hyi. Yrgh.
Taas pitäs jaksaa viikko koulussa, mutta intoa ei ole yhtään. Muutin isän luokse viikoksi ja otin tavaroita varmaan vuodeks mukaan. Lisää pitäs hakea (mm. lenkkarit, paitoja, housut jne jne kaikkee epämäärästä) Kaiken tämän lisäksi sain inspiraation uuteen ficciin, jota en varmasti tule koskaan kirjoittamaan. Taas jotain ihan normia settiä, mutta silti. Ois niin paljon kaikkee keskenerästä, ettei ees laskuissa pysy. Sain just muistitikun, niin saan niit tekstejä sinne. Ei tarvii miettii meneeks kone joskus hamassa tulevaisuudessa tukkoon ja sinne tikulle voi tunkee vähän kaikkee mitä tahtoo. Heh heh.
Mitäs muuta... ai niin vois jonkun kuvan tulostaa. Aattelin tehdä kirjanmerkin. Tavallaan kirjanmerkit on tosi ärsyttäviä. Yleensä tykkään käyttää paperinpaloja, joihin voi sitten tylsyyden puuskan valloissa kirjottaa kaikkee randomia ja piirtää teinisydämen epämääräisen pinkillä, kimaltelevalla tussilla ja kuvitella, että siin ois jotain järkeäkin. Mutta jos nyt tekisin. Vois oikeestaan tehdä kaks. Toisen päiväkirjan väliin ja toisen just sitä kirjaa varten, joita en enää edes lue. Ficit ja manga on vallannu mut totaalisesti. (tai sitten en oo vaan löytäny kyllin mielenkiintoista kirjaa. PAITSI Marilyn Mansonin Helvettiin ja takaisin, joka oli äärettömän hyvä!)
Ja Marilyn Mansonista puheenollen, on aika hyvät mahollisuudet, että meen siskopuolen aka bonussiskon kanssa Mansonin keikalle. :D Harmillista kyllä en oo nyt pitkiin aikoihin kuunnellu Mansonia aktiivisesti. Vaikka The beautiful people on tosi mahtava kappale ja silleen. Slutgardenkin on ihan hyvä. Ja This is the new shit. ...ja muitakin on... monia. Mut se KIRJA oli SIKAHYVÄ!
Mitäs kuvia voisin siihen kirjanmerkkiin tunkea... katsotaan (ja mähän tungen ne tähän merkintään, koska elämä on OH SO BORING.)Voisin laittaa jostain kivoista animesarjoista... mitäs niitä nyt olis. Lisäksi haluisin muuten uusimman Popcornin, koska siellä on Girugämeshin juliste. *wwwwwww* Girugämesh on IHKU.
Mutta niihin kuviin takaisin. Mitäs animeja oon kattonu nyt... no... Sensitive Pornography... mutta sen on ehkä hivenen ... ei-niin-hyvä kirjanmerkkiin. Tai sitten vaan mietin niitä aikani kuluks. :)
2009/09/06
Ihmisiä tulee ja menee, eikä niitä ole koskaan tarpeeksi
Lähettänyt Pihla Kun kello löi 7.09 0 kommenttia
Tunnisteet: anime, kaverit, Kirjanmerkki, Marilyn Manson, Popcorn-lehti, Sensitive pornography
2009/08/12
Papa to kiss in the dark & Ouran high school Host Club
Animen katselubuumi on käynnissä. Eilen katsoin Papa to kiss in the dark. Ehkä mielenkiintoinen, koska siinä oli "isä-poika"-suhde, joka kuitenkin lieventyi kun ei isä ollut biologinen isä. MUTTA en käsitä, miksi se poika sit suostu siihen kaikkeen vaikka se luuli, että Kyosuke on sen oikea isä? Perin mielenkiintoista. Loppujen lopuksi ihan jees anime, söpö ja sillee.
Ouran High School Host Clubin katsomisen aloitin eilen siskon ja kaverin takia. Siskon kanssa oli tästä jotain puhetta ja kaveri suositteli. Tää on outo ja ylihauska. Hivenen shonen aita ja herrasmiesmäisyyttä. Viehättävää. Tytöt on kikattelevia hulluja ja pojat yrittää olla mahdollisimman viehättäviä. Kaoru ja... Hikari(?). Ne on kuin Fred ja George Weasley! ELI YHTÄ IHANIA <3<3<3<3<3
...
Huomenna kouluun. Espooseen en åääsekään, kun busseja menee, yllätys yllätys, niin huonosti. Hm. Hermostuttavaa. -.-'''' Mutta niinpä niin.
Koulu, koulu, koulu...
tänään jouduin heräämään jo puol kasilta, kun putkimies tuli. Yrgh. Ja iltapäivällä sähkömies hyökkää tänne. Argh. No, sitten ne ei enää häiritse täällä. Vessasta tulee kyl kiva! :D
Ja mua vähän niin kuin vituttaa jälleen. Ihanaaa! Tuo yks on vaan niin helvetin... sääliä kerjäävä. Niin uhri. Ihq.
Lähettänyt Pihla Kun kello löi 1.15 0 kommenttia
Tunnisteet: anime, Espoo, IHQ, Kevarikortti 2010, koulu, naurattaa, uhri, vittuuntuneisuus
2009/08/04
Anime päivässä pitää lääkärit loitolla
Tässä parhaillaan katson Gakuen Heavenia ja totesin, että niin outo kuin se onkin hahmoineen ja muineen, on se silti äärettömän viihdyttävä! Välillä meinaa kyllä nauru päästä, mutta yleisen hyvinvoinnin takia pidän suuni kiinni. Tämä on todella viihdyttävä koulupoikaanime. hah. :DD
Enkä oo ees perillä genrestä tai ikärajasta tai mistään... sinällään aika jännä juttu. Pitäs ottaa kai vähän selvää.
Aattelin tässä ruveta keskittämään ajatuksiani tähän blogiin, koska entiseen meni hermot - niin ihana kuin se onkin. Saattaa olla, että sinnekin välillä kirjottelen, mutta ehkä kuitenkin enemmän tänne. :)
Lähettänyt Pihla Kun kello löi 12.38 0 kommenttia
Tunnisteet: anime, blogit, nauru, yleinen hyvinvointi