Synnymme kerran, kuolemme kerran. Monetko synttärit kerkeämme pitämään?

Tosiasiassa mun pitäs siivota tai vaihtoehtosesti tehä huomisen läksyjä, mutta kun ei kiinnosta sit yhtää. Ei kertkaikkisest yhtää. Ei millää taval. Ei mitää kaut. Ei vaa ei. Oon nii paljo mielummin koneel, kuuntelen musiikkia ja teen tyhjänpäiväsiä päivityksiä ja mietin, et pitäs kevarikirjaki saada luettuu jossain vaihees. Okei, määränä sivuja ei ookkaa ku 144 ja rapiat, mutta annas ku pitää opetella se koko sisältö. Korjaukset, risteysjärjestykset, käännös, säännöt, käynnistys/sammuttaminen. Ymmärtämine ei oo monimutkasta, mut sitte ku annetaa ympyröintitehtävät sun muut nii joha alkaaki hiki virtaa vähä sillee "öööööö... no mites se nyt sit niin ku olis yhel lauseel ja sillee, ku nää kaikki vaikuttaa suht tärkeilt asioilta..."

Sitä paitti oon vast kerran kerenny ajaa kevaril ja sillonki vaihteet oli paskana, ku joku oli menny sen kans kaatuu. Ku sitte yrittää vaihtaa ykköselt kakkosel nii jääki siihe vapaalle, ku on niin tiukka ja kirjassa sit viel kehataa väittää et vaihteiden vaihto ei vaadi voimaa ollenkaa. Pistäisivät sulkuihi "Ellei joku oo sit menny kaatuu sen kanssa joskus niin et vaihdetappi vääntyy." XDXD

Sitte en osaa painaa ja nostaa kytkint oikee. Joskus nostan liian nopeest ja sit pyörä pomppaa eteen ja sammuu. HUOH. ja sit jos nostan hitaammin niin menee sata vuotta et pääsen liikkeel. Reilukerho. Mut enköhä mä opi joskus.


Jos vaik selittäis jotai jännempää sitte. Mitäs täs ois... oon siivonnu sillee kaks VIIVA kolme päivää... pikku hiljaa. Ja vielki kesken. ...heh heh. Hirveest monisteit heivaan tuolt kaapin pohjalta. Ja sain kuvistyön väritettyy, toivottavast kelpaa maikal sit kans, ku uhrasin siihen paljoooon aikaa ja rakkautta. Rakkaus loppu tilapäiväisesti - akkuja ladataan.

Enkä jaksas men huomen kouluu. Se sukkaa ja raskaasti. En niin ku millää ees jaksa ajatella et tarviis viis päivää heiluu siel tunkkapesäs muiden pölypalleroiden keskellä ja kuunnella imurien surinaa! T_T

Nyt lopetan tän valittamisen ja alan tehä jotain... kehittävää. O_O

Miks mä en vois olla sellanen kovasananen? Mä ihan hyvin voisin olla sellanen joka sanoo asiat just niin ku ne on. Hmm... mut toisaalta se on tosi ärsyttävä piirre ihmisissä, varsinkin väärissä asioissa kun käyttää tätä suorasanaisuutta/kovasanaisuutta.

Mistä mahdoin ees alunperin tulla selittää tänne. Koitan jälleen laittaa musiikkia ipodiin, mikä onnistuukin nyt aiempaa paremmin! En tiiä mistä se johtuu, mut tällä kertaa osa tiedostoista, jotka ei viimeks menny, menee. O_O Jumala on sittenkin olemassa! NÄYTTÄYDY.

Se siitä sitten taas. Miltä mahtaa kuulostaa suomalaisten bändien/artistien lausuma englanti sitä puhuvien korvissa? Mietitään nyt jotai ulkomaalasta joka puhuu suomea. Huomataan aina aksentti ja virheet sun muut paskat, mut haluisin kuulla miltä suomalaisten puhuman englanti kuulostaa tyyliin englantilaisten korvissa.

Huomen alkaa koulu. Onneks keskiviikko on vapaana. Mut silti koulua. Hyi. alkaa opolla. Jatkuu bilsalla. Siitä enkkuu, terveystietoa ja ruotsia. Hm.

Mistä johtuu et kaikki netissä tavatut ulkomaalaset alkaa jossain vaiheessa mesekeskusteluja kyselemään tyylii: Did u miss me?
Mistä se johtuu? Ei se siis enää mua haittaa, kun on tottunu ja osaa suhtautua siihen huumorilla, mut siis mistä se johtuu? XDXD Se on ihan koomista. Ja ne on POIKIA. ...ai niin ku tytöt kyselis multa et kaipasinko niit? Öh, tota, Pi, think that. Just a little bit.



Mut joo. Siinäpä se. :D

Pieniä paketteja. Suuria paketteja. Keskikokoisia paketteja. Paketteja!

Mikä biisi kuvaa sinua?
Phil Collins - another day in paradise.

Taas tullu iha tarpeeks paketoituu täl vuodel. En kylläkää oo korvia myöte täynnä kute viime vuonna. Ja heti ku pääsin sanomasta niin tuli kuus paketoitavaa juttua o// Täällä on aika hyvä juttu ku paketoidaa entisillä lahjapapereilla ja naruilla! :oo Ei se oo paha juttu mun mielest ollenkaan, päinvastoin. Kiva vaa. Sillee ku ne on ehjii paprui ja narui ja sillee nii niit vaa käyttelee. :DD

No joo. Sitten. Öö... Huomenna poppoon viimisetki tulee ja varmast tulee kauhee puhelumaratooni ku on lumimyrskyä luvattu. Aivan varmasti on joku puhelimen vieressä soittamas jos tulee ykski lumihiutale maaha. o.o Mut mun yksinäisyys on menossa ohi siis huomenna! Ihanaa <3 Ja joulu on kohta!

Ostin musta-lila-raidalliset polvisukat. Ne on aika ihanat. Jouluvaatetusta. Eikä mul oo hiuksiikaa enää, mut odotan et saan pestä nää ja suoristaa nää koska nää on aika randomit just nyt. Vähä vierastan, mutta hiuksiinhan menee tottumisaikaa n. 2 viikkoo leikkaamisen jälkeen. Ja sit ku on ite päässy niit käsitteleen niin eiköhä se helpota. ^^

No joo. Siinäpä.

Jos en päivittele huomen enkä ylihuomen niin...

TOIVOTAN KAIKILLE OIKEIN RATTOISAA, MAKOISAA, LÄSKIÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!!!!!!!!!!!

Homous on edelleen sairaus, josta voi parantua ja lähtee se hakkaamallakin...

Saahan mua muutenkin ärsytettyä, mut tää nyt on jo vähän niin ku hermoja raastavaa. Näin aamuiseksi piristykseksi sain kuunnella, miten homous on sairaus ja siitä voi parantua. Miten Raamattu kiertää homouden eikä se ole edes normaalia. "Älkööön mies maatko miehen kanssa eikä nainen naisen kanssa." No, kappas. Olen kyllä kuullut, että niin Jeesuksella kuin saatanan monella muullakin ihmisellä on ollut homokokeiluja.

Vähän sillee, et mikä tekee rakastamisesta sairasta? Se, että miehen rööri on toisella puolella eikä sieltä tupsahda ku paskaa lasten sijaan? Hirveen iso erohan se lapsen ja paskan välillä on. Kuitenkin synnyttäessä paskaaki sieltä sängyltä löytyy... Ihan sama lesboilla, mut ne nyt voi saada lapsia jollakin keinolla. Kiitän siitä jotakin valtion enemmistöä, että homotkin ovat saaneet adoptio-oikeuden toisen osapuolen lapsiin. Se on todella positiivista. Go Suomen valtio, go.

Olis niin tehny mieli kommentoida tätä raamattu asiaa tällä homojutulla, josta nyt oon lukenu Suomi24:sen homous ja uskonto-palstalta. Onko se nyt niin luetattava paikka, mutta en nyt välitä siitä. Päädyin sitten vain toteamaan ettei mun ihan kuitenkaan kannata kommentoida tätä keskustelua. Ite kyllä liikun piireissä, jossa homous on jumalaista ja n. 50% piireissä liikkuvista on vähintään bi-seksuaaleja. Joten voisinko paremmin ilmaista asiaa?

Eihän se asia mua koske millää tavalla silleen, mutta ku mua raivostuttaa toi, että uskonnollisista syistä sitten mennään jumalauta toteamaan mikä on sairautta ja mikä ei! ARGH!

~*~

Muuten oonkin täällä Itä-Suomen puolella. aikani tappelin ton modeemin kanssa, että joskos netti lähtis toimimaan ja lähtihän se. Facebook ei kyllä toimi, mutta enköhän mä tänne kuulumisiani tunge. Kuten tässä tapauksessa teinkin.

Mua koitetaa raahata johki kirkollisiin menoihin, mutta näillä näkymin istuisin oman laatuminäni kanssa yksin täällä ja katselisin jotain ällöä HOMOLEFFAA. Brokeback mountainin oon valitettavasti nähny niin moneen otteeseen, etten sitä sitten lainaa Filmtownista vaikka kuinka tekis mieli. Ehkä pärjään ilmankin.

Mut joo. Siis... hmm... eilinen matka tänne kesti 7 tuntia kahen pysähdyksen takia. Ja meinas mennä hermo, kun oli paha olo ja flunssa ja sillee kylmät jalat jee jippii. Vaikka oltiin vaan 13 km päässä ja tiesin sen reitin joka mutkan ulkoa, niin silti! HErmostuttavaa. Onneks ollaan perillä. Nyt meinasin et meen kuivaa hiukset ja suoristaa ne ja laittamaan pakkelii naamaan ja jos vaikka lähtis kattomaan kaupungin humua. Kaupat on varmast täynnä ihmisiä tänään, jotka ei tajunnu ostaa joululahjoja ajoissa. o// Lovely. Pikku-Petterille pitää ettii se vitun pikkuauto ettei se vittu vaa pilais jokaisen vitun joulua. Iiiiihanaa! <3 Kuka Pikku-Petteri?

Mulla on selvästi hyvä aamu XDD Jos vaikka hiusten laitto helpottas elämää ees hivenen. Mut piru sentää. Tääl on VAAN -8 astetta ku kotopuolessa oli melkein -20! O_O Ilmastonmuutos on käsissämme. Ottakaa kiinni ja sitokaa rakettiin. Lähettäkää kuuhun. Hukuttakaa se! TAPPAKAAAAA!

Joo. Hyvät päivät vaa kaikille. :))))

Hengitä sisään, hengitä ulos, sisään ulos ja tadaa! Olet elossa.

Nyt on tullu tollasia... hengitysvajejuttui koko ajan. alkaa ahdistaa ha hermostuttaa ja happi loppuu, mutta sitten vedän henkeä ja olo on paljon parempi. ne on tosi mielenkiintosia tilanteita ja tiiän et ne johtuu vaan ahdistuksesta. Joita tulee silloin tällöin. Tällä kertaa materialistisista syistä. Naurettavaa, mutta mun omalle tunnolle ihan ymmärrettävää. Perse sentään.

Missä oon kymmenen vuoden päästä? Ketä ihmisiä mun ympärillä on? Mitä niille kuuluu? Mitä on tapahtunut niiden kymmenen vuoden aikana? Mitä mulla on? Mitä mulla ei oo? Mitä teen? Mitä mietin? Mitä tunnen? Kaipaanko menneisyyttä? Pelkäänkö tulevaisuutta yhtä paljon kuin nyt? Odotanko tulevaisuutta yhtä paljon kuin nyt?

Se vaan on niin kertakaikkisen mielenkiintosta, miten noikin kysymykset vaan pyörii ja pyörii päässä yhtenään. Ensimmäisenä tulee toi "Missä olen kymmenen vuoden päästä?". Voin suunnitella elämäni ihan niin pitkälle ku jaksan, mutta mitä mä sillon oikeesti teen? Ja missä oon?! Pelottavaa.

Pelkään menettämistä. Varsinkin nyt, ku tietää menettävänsä paljon. Tai menettävänsä ja menettävänsä, mutta kuitenki. Kaipaan niitä ihmisiä jo nyt paljon.

Leipuri Hiivan keittokirja olisi kova sana aina, kun pitää leipoa

Isänpäivä on huomen ja mää sit lupauduin tekee kakkua. Kuitenkaa en löydä mitää hyvää ohjetta, ees suklaakakku puolelta, mikä on tosi hämmentävää. Jos saan aikaseks sen niin varmasti otan kuvan ja laitan tänne - tai sitten en.

Lisäks pitäs käydä sitten kaupassa jos kerta kakkuu aikoo leipoa, tarvitaan aineksia. Yllättävää? Mutta juu.

Ja pitäs mennä suihkuun. Oon likanen ja hikinen. NAM.En jaksa päivittää enempää. Tylsä oon. :))))

Se kyllä pistämään huutamaan kovaa, vaikka ääntä ei tulekaan.

Nyt angstaan! Ja angstaan kovaa. Koska mua vituttaa lähestulkoon kaikki just nyt. Mua ei kiinnosta ja panikoin tässä sitte kaikkee. Ja vittu kaikkii kiinnostaa, ihan sama.

Se muute satuttaa sitten aivan helvetin paljon. Vaikka en sitä ääneen sano, niin se satuttaa. Tekis mieli huutaa, itkee ja raivoo niille, jotka vähättelee sitäkin tunnetta. Se välinpitämätön äänensävy saa mut tuntemaan, ku mul ei ois minkäänlaista oikeutta tuntea pahaa oloa siitä. Tai että se olis turhaa. Mutta kun tuun kotiin... niin vittu tajuunkin, että se ei oo turhaa. Muut ei vaan satu koskaa olee täs tilantees. Koskaan. Löytyy aina jokin seikka jolla tää nyt poikkee monesta muusta. En sano, että tää ois maailman suurin asia... mutta... 138... liian vähän. kohta... enää vähemmän.

Ja tänään mietin, että joskus istun talossa... tekemättä mitään. Ei töitä enää - eläke. Joskus istun siellä tekemättä mitään. Joskus mun ympäriltä kaikki kuolee, yksi kerrallaan. Nyt ei oo sen aika, mutta joskus. Se tuntuu niin... kammottavalta.

2.10.2009...