Enhän minä ammattilainen ole, mutta saan silti arvostella

Yritän tässä tutustua uusiin japanilaisiin bändeihin (hei, pitäisikö vaihtaa jo maata? Jos vaikka siirtyisi Koreaan ja Kiinaan? Hindumusaa!) Mutta kuten yleensäkin, saan tälläkin kertaa pettyä usein. Ehkä Visual kei ei vain ole oma musiikkityylini jossain suhteessa, tai sitten bändit ovat oikeasti ala-arvoisia.

Kuitenkin. Enhän minä mikään ammattilainen ole, mutta omaan korvaani ei iske tällainen musiikki, jossa ei ole linjaa. Sanat ja nuotit seuraavat toisiaan, mutta loppujen lopuksi ei ole sitä, mikä pitää biisin kasassa. Harmillista kyllä, mutta useista bändeistä tulee mieleen teinien perustama, surkea, autotallibändi, joka jää siihen kun naapurin mummo valittaa joka päivä ja lopulta saa teinit lahjottua kekseillä. Seuraava liike onkin, että teinit vaihtavat treenipaikkaa ja sitä kautta saavat lisää keksejä. Musiikki olikin toisarvoista. (Kärjistämistä huom huom.)

Monet surkeat aloittelijabändit ovat näihin, ehkä pitkäänkin kasassa oleviin, bändeihgin verrattuna mestareita.

Ah, nyt saattoi onnistaa! Alku iski, laulajan ääni ei ole paha ja jokin (kitara siis) pitää biisin kasassa. Kyseessä olisi siis Kurara Zeroshiki. Luulen, että tämänkin kuuntelu tyssää samalla lailla kuin Duel Jewelin ja Galneryuksen.

...

Yleensä saa huomata, että ensimmäinen biisi jonka kuulee, on todella hyvä. Lopulta joko laulajan ääni tai seuraava biisi pilaavat sen. En pidä peruskäheästä japanilaisesta äänestä, joka rahisee. Hm... tai vikisee. Olen siis liian vaativa.

Mutta ei se mitään.

Nyt voisin keskittyä tähän Kurara Zeroshikiin tutustumiseen. Seuraavaksi voisi siivota ja tehdä läksyjä sun muuta TURHAA.

Emmehän me hulluja ole, olemme vain hivenen erikoisia.

She was more like a beauty queen from a movie scene
I said don't mind, but what do you mean I am the one
Who will dance on the floor in the round
She said I am the one who will dance on the floor in the round
-Michael Jackson: Billie Jean-

Ahm, tulin just kotia. Vaihdoin heti yöpuvun päälle, pesin meikit pois ja istahdin koneelle. Oli tosi kiva ilta ! Mahtikiva, random ja silleen. Ja elämä piteni jälleen himona. Kiitos Vera ja Paula. <3

Eka käytiin kaupassa (kun Paula oli ensin raahannut pienen sievän ahterinsa meidän pihalle) ja sitten toisessa kaupassa (Lidl ---> S-Market) ja sitten mentiin meitin isälle. Istuttiin hetki, että Vera sai syötyä mansikkasorbettinsa, jota Paula himoitsi silmät kiiluen, ja sitten laitettiin levyjä soimaan. Tanssittiin piiiiitkään! Mitä hervottomimpia tansseja. Järjestyksessä Michael Jackson --> Super Junior ---> The Ark ---> ja piti vielä tulla Hanoi Rocks, mutta ei keretty. Mentiin ulos siitä tunkkaisesta talosta. (Jos artistijärjestys mättää, niin älkää mainitko asiasta, kiitos.)

Lähettiin siitä sitten leikkipuistoihin. Karusellissa pyörittiin niin että meinas oksu tulla. Juostiin "kännijuoksua", laskettiin liukumäkeä, kiipeiltiin, pukkitappelua sun muuta kivaa. Sitten mun veli tuli paikalle ja vaihdettiin toiseen leikkipuistoon, jossa veli alko ottaa kuvia. Yksityis- ja ryhmäkuvia ja sitten kun Vera oli ikävä kyllä jo lähteny, niin ruvettiin kuvaamaan uutisia... XD

Nyt sitten oon kotona.

Ihanaa kun on noin randomeja ystäviä!!! Kiitos <3 Mulla oli sika kivaa.

Käsky kävi, käskyä totellaan

Vera vs. Pihla
Valitse sinulle läheinen henkilö ja vastaa kysymyksiin vertaillen itseäsi ja häntä. tämän jälkeen pyydä kyseistä henkilöä vastaamaan samoihin kysymyksiin omassa päiväkirjassaan,niin näet oletteko samaa mieltä! hän siis vastaa vertaillen itseään ja sinua.

1. Kumpi on sosiaalisempi?
- Luulenpa, että... minä. (<3) Riippuen tietenkin tilanteesta aika paljon. o.o
2. Kumpi on pitkävihaisempi?
- Minä varmaan tässäkin...
3. Kumpaa kannattaa pelätä enemmän vihaisena?
- Murmur. :D
4. Kummalla on parempi huumorintaju?
- ...noppapeliksi meni
5. Kumpi auttaisi hätään joutunutta mummoa?
- Vera ei uskaltaisi. >333
6. Kumpi voisi työskennellä sirkuksessa klovnina?
- Khyllä mää voisin... jos ei tunnistaisi.
7. Kumpi on eläinrakkaampi?
- Vera luultavasti... ehkä... ei mulla mitään eläimii vastaan oo ja haluisin kisu misun. *ww*
8. Kumpi on säännöllisempi?
- Mikä on säännällinen? o_O
9. Kumpi tulee paremmin toimeen vastakkaisen sukupuolen kanssa?
- En minä ainakaan.
10. kumpi tulee paremmin toimeen saman sukupuolen edustajien kanssa?
- Tytöt on susia toisiaan kohtaan. :) Joten kai me tasoissa ollaan.
11. Kumpi on/oli parempi koulussa?
- Veraaaaa~~~~
12. Kumpi on luotettavampi?
- Luulisin, että molemmat. Jos sanotaan, että tää on huippis salaista, niin tuskin kumpikaan ryntää huutelee sitä keskusradioon.
13. kummalla on enemmän pokkaa?
- Mulla. :)
14. Kumpi tuoksuu paremmalle?
- MINÄ! Mussa ei ole koiran lemhdukssssssia. XDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
15. Kumpi on ärsyttävämpi humalassa?
- Tästä voimme olla vain yhtä mieltä.
16. Kumpi on hiljaisempi?
- Vera
17. Kumpi on aina oikeassa?
- Keskustelimme tästä aiemmin...
18. Kummalla on parempi kroppa?
- Mikä kysymys tää nyt on?
19. Kumpi on huolehtivaisempi?
- Assiiiista riippuen tietenkin. (minä)
20. Kumman vitsit naurattavat eniten?
- Minun. ainakin itteeni naurattaa ihan himona, ehe ehe. XD
21. Kummalla on isompi nenä?
- Mulla on terävämpi * törkkii nenäänsä *
22. Kummalla on siistimpi huone?
- Sotkua joka paikassa.
23. Kumpi on sivistyneempi?
- No juu, Vera sanoo olevansa pikkurilli pystyssä. Se oli kuvainnollista, mulla on ihan oikeasti. :D
24. Kumpi voisi muuttaa ruotsiin?
- Varmaan kumpikin. Jos kielitaitoa ei tarvittais, mun osalta SIIS.
25. Kumpi on kömpelömpi?
- Omm... molemmat on omilla kämpelyysaloillaan ehkä ihan yhtä hyviä.
26. Kumpi on näsäviisaampi?
- Luulen, että tasoissa ollaan.
27. Kumpi on itsepäisempi?
- En oikein tiedä.
28. Kummalla on raittiimmat elämäntavat?
- ...Veralla
29. Kummalla on parempi ruokahalu?
- Veralla on aina nälkä, mutta mää syön aina.
30. Kumpi määrää?
- Vera on jo litistynyt. :):)

Papa to kiss in the dark & Ouran high school Host Club

Animen katselubuumi on käynnissä. Eilen katsoin Papa to kiss in the dark. Ehkä mielenkiintoinen, koska siinä oli "isä-poika"-suhde, joka kuitenkin lieventyi kun ei isä ollut biologinen isä. MUTTA en käsitä, miksi se poika sit suostu siihen kaikkeen vaikka se luuli, että Kyosuke on sen oikea isä? Perin mielenkiintoista. Loppujen lopuksi ihan jees anime, söpö ja sillee.

Ouran High School Host Clubin katsomisen aloitin eilen siskon ja kaverin takia. Siskon kanssa oli tästä jotain puhetta ja kaveri suositteli. Tää on outo ja ylihauska. Hivenen shonen aita ja herrasmiesmäisyyttä. Viehättävää. Tytöt on kikattelevia hulluja ja pojat yrittää olla mahdollisimman viehättäviä. Kaoru ja... Hikari(?). Ne on kuin Fred ja George Weasley! ELI YHTÄ IHANIA <3<3<3<3<3

...

Huomenna kouluun. Espooseen en åääsekään, kun busseja menee, yllätys yllätys, niin huonosti. Hm. Hermostuttavaa. -.-'''' Mutta niinpä niin.

Koulu, koulu, koulu...

tänään jouduin heräämään jo puol kasilta, kun putkimies tuli. Yrgh. Ja iltapäivällä sähkömies hyökkää tänne. Argh. No, sitten ne ei enää häiritse täällä. Vessasta tulee kyl kiva! :D

Ja mua vähän niin kuin vituttaa jälleen. Ihanaaa! Tuo yks on vaan niin helvetin... sääliä kerjäävä. Niin uhri. Ihq.

Ihminen joutuu päättämään liian vaikeista asioista liian nuorena

Sen lisäksi, että ihminen joutuu kokemaan paljon muutoksia nuorena - mikä oman näkemykseni mukaan on hirveän raskasta - joutuu hän myös usein päättämään suurista asioista. Itse usein sanon: Anna mulle vastaus tähän.
Aina se vastaus on kuitenkin väärä, sanoi vastauksen antaja kumman vaihtoehdon tahansa.

Otetaan muutama esimerkki vaikeista päätöksistä. (Huom. ellei toisin mainita, nämä esimerkit eivät kohdistu itseeni tai välttämättä edes läheisiini.)
Esimerkki a) Abortti
Teini-ikäinen (13-19) tyttö tulee raskaaksi ja joutuu suuren päätöksen eteen. Huomioikaa myös se, että kyseessä on aina tyttö, koska sattuneesta syystä pojat eivät oikein voi tulla raskaaksi (jätetään kuitenkin tämän luetteloinnin ulkopuolelle Thomas Beatie*). Vaikka tyttö kysyisi vanhempiensa ja poikaystävänsä (tai lapsen isää, ellei seurustelusuhdetta siis ole), mutta päätös on aina ja vain hänen omansa.

Tässä vaiheessa tietenkin tytön omatunto saattaa kolkuttaa, koska se totuus on, että lapsella alkaa kehitys todella varhain. Tarkoittaa hiuksia, sormia, varpaita, silmiä, kynsiä, sukupuolta... ja näin poispäin. Ja useimmiten äidin ja lapsen välille syntyy henkinen sidos heti ensi hetkestä lähtien.

Voimme siis vain todeta, että päätös on vaikea.

Esimerkki b) Kahden ihmisen suhteen päättyminen aka ero.
Koskaan en ole itse eronnut kenestäkään. Tarkoittaen siis seurustelusuhdetta tässä. Voin kyllä kuvitella, että joiden ero on haastava. Kuvitellaan tilanne, jossa vaikkapa... mies olisi valmis ottamaan eron naisesta, jonka kanssa ei enää viihdy. Parilla on pari kolme yhteistä lasta... Mies pelkää, ettei saisi nähdä lapsiaan enää eron jälkeen, koska nainen on niin helvetin ärsyttävä ja kiristävä ihminen.

Kummin siis tekisi. Totta kai tässä lakiasiat auttaisivat, mutta kuka sellaista pitkää prosessia jaksaa kuin oikeudenkäynti? En minä ainakaan, ellei kyse olisi murhasta tai vapaudenriistosta tai väkivaltarikoksesta tms.

Esimerkki c) Karkki vai suklaa
AINA SAMA ONGELMA. Otanko karkkia vai suklaata, suklaata vai karkkia. Karkki terveellisempää kuin suklaa, mutta juuri nyt suklaa maistuisi paremmalta kuin karkki.

Tähän on kyllä helppo ratkaisu: Ota molempia. Vaihtoehtoa: en ota kumpaakaan, olen dieetillä, ei ole olemassakaan. Sen sijaan kuitenkin voi ottaa sisua, jäätelön tai muumi-limsaa, mikä nostaa mielialaa siihen saakka, kunnes valinnan on saanut tehtyä. Ja aina päätyy vaihtoehtoon "Otan molemmat. Kevyt levi: saat maun ja keveyden". Suomeksi siis suklaasta maku, karkista keveys. Ah, ja olo on kuin tankkerilla toisen maailmansodan jälkeen.

~*~

*Thomas Beatie: Ensimmäinen raskaana ollut mies. Kaksi lasta vaimonsa kanssa. On siis transsukupuolinen, vaikka naisen alaosa. Usein kiistelty siitä onko mies vai nainen. Saanut kamalia videoita, joissa hänen valintaansa ja elämäntyyliään arvostellaan hyvin kriittisesti ---> Minä huonolla päällä tämän takia.

Oma mielipiteeni on, että hän on henkisesti mies, mutta fyysisesti nainen. Fyysinen osa on jo melkein korjattu, joten on aika selkeää, että kyseessä on mies. On kuitenkin esitetty, että hän halusi lapsia vain julkisuuden takia, jolloin kumosin väitteen sillä, ettei vaimo voinut saada ollenkaan lapsia.

Joka tapauksessa haluan vain kunnioittaa Thomasin omaa mielipidettä omasta kehostaan ja omasta mielestään. Ja olen vain iloinen, että tällainen mahdollisuus on sukupuolestaan ahdistuneelle ihmiselle keksitty.

~*~

Offista todellisuuteen.

Mistä tämä aihe? Itse olen tällä hetkellä suuren valinnan edessä. Kärsin suurta ahdistusta ja painetta tästä, enkä oikein osaa puhuakaan siitä aiheesta sen enempää. Vältän siitä puhumista ja sen ajattelemista ja odotan, että aika ja tilanne tulee jolloin voin siitä puhua.

Kun minulta kysytään vastausta ja päätöstä, sanon etten tiedä. Kuitenkin kyseleminen lisää painetta vain entisestään.

Ollaksemme hyviä toisillemme meidän tulisi olla hiljaa

"Hiljaisuus on myöntymisen merkki." Yksi sanonnoista, joita kuulee silloin tällöin. Eihän sen nyt liity tämän hetkisiin ajatuksiin mitenkään, paitsi hiljaisuuden osalta. Kun on hiljaista... usein tulee vaivaantunut olo.

Onko hiljaisuus aina pahasta? Joskus on vain parempi olla hiljaa joistain asioista. Toiset puhuvat suunsa puhtaaksi monista asioista, kuten omista ongelmistaan, jolloin - no, toiset saavat kärsiä. Se on yksi niistä totuuksista. Kun omaa pahaa oloa koittaa vähentää, saattaa lisätä toisten. Suhteellisen vituttavaa. Mutta sitten olemme tilanteessa, kuin: suomalainen usein pitää omat tunteet ominaan, mikä lisää masentuneisuutta. Ei siis kannata olla edes hiljaa. Umpikuja. Mutta kannattaako tyhmyydellään ja omilla typerillä lausahduksillaan saada muut kärsimään? Onko se sen arvoista? Itse kadun katkerasti erästäkin asiaa, enkä ole siitä koskaan ylpeä.

"Sanat satuttavat usein enemmän kuin teot." Sanat tulevat suusta, joten pitäisi olla hiljaa. Kysymys kuuluu: Miksi joidenkin mieli kestää sitä, että muut tulevat niin huolesta sairaiksi, että vittuuntuvat ja masentuvat itse? Kenen helvetin ääliön mieli kestää sitä? Ylimääräistä... tarkoitan tällä ylimääräisiä lauseita. En tarpeellisia. En missään nimessä tarpeellisia.

Ehkä voisin sanoa, että tässä vaiheessa paras lausahdus koskaan on ollu: "Olkaa hiljaa ja huutakkee."

Jälleen tällainen päivä, kun on aamusta saakka todella lämmin. Ikkunan auki pitäminen ei tee sitä, mitä sen pitäisi. Se ei viilennä huoneilmaa, vaan lämmittää sitä. Se vastarannan kiiski perkele. Kaiken kukkuraksi saan nauttia siitä, että ikkunan on itään päin - eli täällä on helvetin kuuma, kun aurinko paistaa porottaa päivän kuumimmat hetket tänne.

Näin ehkä maailman mielenkiintoisinta unta. Olin AnCafen keikalla. Ehkä maailman tylsin keikka! Bändi ei oikein osannut asiaansa lavalla ja yleisö ei ollut innoissaan. (Kaiken kukkuraksi olin sitonut itselleni valtaisat poninhännät sivuille, joka näytti erityisen teiniltä). Ei siinä vielä mitään, mutta Kanon... oli pukeutunut kuten Miku entisinä aikoina. Vaaleat hiukset ja kaikki. Katoin vähän sillee: ...siis... kuka toi on? Onks ne nyt vaihtanu basistiakin?

Kunnes tajusin, että ei.

Sitten... keikalla oli paikka, jossa oli pöytiä täynnä ihmisiä tarrojen kera. Meille annettiin paperipussit, joihin oli määrä kerätä tarrat - siihen kylkeen sillee jännästi. Sitten, kun kaikki oli kerätty sai mennä raha-automaatin tapaiselle masiinalle, törkätä se pussi sinne sisään ja katsoa, minkä tilin sisältöineen on juuri saanut. Mahdollisuuten oli 6:sta Amerikan dollarista johonkin määrään samoja valuuttoja. (vera oli tässä vaiheessa mukana btw... ihan innoissaan "IHIHIIHIIHII AMERIKAN DOLLAREITA <3<3<3<3<3">

Enkä tajua, kun siin keikan aikana vaihdoin vaatteita koko ajan ja mulla oli hirvee kriisi siin meneillään. Kiva, kiva, kiva.

No, päivittelen taas joskus.

Anime päivässä pitää lääkärit loitolla

Tässä parhaillaan katson Gakuen Heavenia ja totesin, että niin outo kuin se onkin hahmoineen ja muineen, on se silti äärettömän viihdyttävä! Välillä meinaa kyllä nauru päästä, mutta yleisen hyvinvoinnin takia pidän suuni kiinni. Tämä on todella viihdyttävä koulupoikaanime. hah. :DD

Enkä oo ees perillä genrestä tai ikärajasta tai mistään... sinällään aika jännä juttu. Pitäs ottaa kai vähän selvää.

Aattelin tässä ruveta keskittämään ajatuksiani tähän blogiin, koska entiseen meni hermot - niin ihana kuin se onkin. Saattaa olla, että sinnekin välillä kirjottelen, mutta ehkä kuitenkin enemmän tänne. :)